|
Pekka Saaristo – Petri Laaksonen
SILKKIKIVI Käsikirjoitus: Pekka Saaristo
Ohjaus: Kirsi Huotari
Sävellys: Petri Laaksonen
Sanat: Pekka Laaksonen
Musiikin sovitus: Petri Laaksonen, Roope Kivimaa
Musiikin johto: Roope Kivimaa
Laulujen harjoitus: Jaana Mikkola
Äänet: Jussi S. Väntänen
Koreografia: Anne-Maija Mulari
Puvustus: Marjo Kallio
Lavastus: Työryhmä
Maskeeraukset ja kampaukset: Heli Lindholm
Tappelukohtaukset: Vesa Laakso
Murreasiantuntija: Raili Virta
Murrenäytelmä Silkkikivi nähtiin Paimion Kesäteatterissa ensimmäisen kerran jo vuosina 1981-1982. Vuonna 2000 näytelmä päätettiin ottaa uudelleen ohjelmistoon – tällä kertaa musikaalina. Petri Laaksosen upeat sävellykset ja Pekka Laaksosen koskettavat sanoitukset valloittivat oitis yleisön.
Näytelmä kertoo kesästä 1945, jolloin karjalaisia evakkoja asutettiin Paimioon. Kahden erilaisen heimon kielellinen ja kulttuurinen törmäys oli väistämätön. Karjalaisten tavat, käsitykset ja murre edustivat paikallisille ”ryssäläisyyttä”, ja karjalaiset taas haukkuivat paikallisia ”ruotsalaisiksi”. Silkkikiven tapahtumat sijoittuvat nimenomaan Paimioon, jonka asukasluvusta parhaimmillaan 37 prosenttia oli karjalaisia. Lopullisesti evakkoja asettui asumaan pitäjään 1 700.
Silkkikivi sai vuonna 2000 hyvän vastaanoton: ”Karjalaisten ja paimiolaisten kohtaamisesta kertovan kotiseutunäytelmän voisi kuvitella olevan kertakäyttötavaraa. Niin vain kuitenkin on, että Pekka Saariston kirjoittamasta Silkkikivestä on muodostunut jo nyt alansa klassikko. Uusi tuleminen Paimion kesäteatterissa - tällä kertaa musikaalin muodossa - luultavasti vain lisää näytelmän mainetta.” (TS 2.7.2000)
Sateisesta kesästä huolimatta näytelmän jokainen esitys oli lähes loppuunmyyty. Teatteri saavuttikin uuden katsojaennätyksen, Silkkikiven näki yli 8000 katsojaa. Tästä syystä näytelmä päätettiin lämmittää uudelleen seuraavana vuonna 2001.
Silkkikivi sai suitsutusta myös uusintakesänä ja ehdotettiinpa sitä televisioitavaksikin: Paimion Kesäteatterin Silkkikivi oli teatteriharrastajien upea esitys. Teksti, laulut, musiikki, ohjaus - kokonaisuus hakee vertaistaan. Vaikea uskoa, että näyttelijät ovat amatöörejä… Suomen kulttuuriministeriö tekisi varsinaisen kulttuuriteon, jos se rahoittaisi tällaisten produktioiden taltioinnin vaikkapa tv:ssä esitettäväksi.” (TS 16.7.2001) 
Huunosen leski (Hanna Suomi) ja Haltian Konsta (Markku Kotamäki) kohtaavat toisensa Kososen kaivolla. | 
Vainion Unto (Marko Pekkarinen) taltuttaa puukon kanssa heiluvaa Lehton Hemmiä (Janne Jalonen). | | 
Rovasti Lehtokannel (Timo Roos) pruuvaa rovastin vatsaa. | 
”Minä en paljon ole oppia saanut, silti olen likkojen aitassa maannut…” laulavat Silverin Kaino (Martti Paavilainen), Pask´ojan Eevertti (Kari Mandelin) ja Vainion Unto (Marko Pekkarinen). | | 
Kososen Eino (Jussi Etholen) kohtaa monia vastoinkäymisiä paikallisten nuorten kanssa.
| 
”Sie jos jonkun meinaat tappaa, ni ensi siun pittää tappaa miut!” huutaa Kososen Tilta (Merja Granlund) pojalleen Einolle (Jussi Etholen).
|
Sivun valokuvat:
Kenneth Strömberg
|